SÄHKÖMARKKINALAIN KUOLLUT KIRJAIN KOHTUULLISESTA SÄHKÖN HINNASTA ON HERÄTETTÄVÄ HENKIIN

Suomen hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 mennessä on polkaissut käyntiin mittavan siirtymän kohti yhteiskunnan sähköistymistä. Energiatuotannon sähköistymisellä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten arjen kustannuksiin. Tästä esimerkkinä siirtyminen sähköautoihin tai rakennuskannan lämmitysjärjestelmien uusiminen, jotka ovat hankintahintansa vuoksi monien ulottumattomissa. Eikä sähköistyminen lupaa edullista tulevaisuutta käyttökustannustenkaan suhteen.

Suomi on kuulunut vuodesta 1998 Nord Pool-sähköpörssiin, jossa sähköä myydään kuin mitä tahansa raaka-ainetta hinnan määräytyessä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuluvan talven aikana olemme nähneet ja monet omakohtaisesti kokeneet sen mitkä vaikutukset tällä on ollut kuluttajahintoihin Suomessa. Lähtökohtaisesti edullisesti tuotetun sähkön hinta moninkertaistuu siinä vaiheessa kun se päätyy kuluttajalle. Huolestuttavaa yhteiskunnan sähköistymisessä on sähkön hintakehitys silloin kun yhteiskunnan toiminnot on rakennettu maksimaalisesti sähkön varaan. Myyjän markkinoilla kuluttajan hinta voikin jo viime talvenkin kokemusten perusteella asettua sangen korkeaksi.

Sähkömarkkinalaissa todetaan, että sen tarkoituksena on varmistaa hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet loppukäyttäjille. Sähkön vähittäismyyjän on toimitettava sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille. Laissa ei kuitenkaan määritellä mikä on sähkön kohtuullinen hinta? Mikäli sähköstä tulee kansalaisten arjen suhteen kriittinen tekijä tulisi sähkön hinnan olla ennakoitavissa. Tämän vuoksi tulisi määritellä sähkömarkkinalakiin kirjattu sähkön kohtuullinen hinta. Uskoakseni tähän laskutehtävään löytyy ministeriöiden virkakunnasta laskutaitoa.