Kehitysapuun käytetty miljardi kuuluisi terveydenhuoltoon

Lääkäriliitto on kannanotossaan edellyttänyt miljardin vuotuista lisärahoitusta perustason palveluiden turvaamiseksi väestölle. Suomen terveydenhuollon rahoitus perustuu veroihin, julkisen rahoituksen osuus vuonna 2020 oli 79,1 prosenttia. Kotitaloudet, työnantajat ja muut tahot rahoittivat loput eli peräti 20,9 prosenttia. Tämä kotitalouksien ja muiden tahojen terveydenhuollon rahoitusosuus on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuositasolla Suomessa käytetään 2-4 miljardia vähemmän terveydenhuoltoon kuin muissa Pohjoismaissa.

Tiedämme, ja monet ovat omakohtaisesti kokeneet, hoitovelan myötä pitenevät jonot ja hoitotakuun ylittävät odotusajat sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon. Henkilöstöpula on noussut terveydenhuollon palveluiden tuottamisen kannalta kriittiseksi tekijäksi. Terveydenhuollon saatavuuden turvaaminen kaikilta osin on valtion ydintehtävä, ja julkinen rahoitus on nostettava edellä kuvatulle pohjoismaiselle tasolle.

Tilanteessa, jossa Suomi on monen tekijän summana velkaantunut yli äyräiden, on terveydenhuollon lisärahoitusta etsittävä sieltä, mistä vaikutukset vähiten osuvat kansalaisiin. Rahoitusta ei tule etsiä verotusta kiristämällä vaan karsimalla menoista, jotka eivät ole Suomen kannalta välttämättömiä. 

Suomi on vuosikymmeniä demokratian edistämisen toivossa ohjannut verorahoja kehitysapuun; vuoden 2022 kustannukset olivat 1,17 miljardia. Tilanteessa, jossa suomalaiset tuskailevat hoitojonoissa ja henkilöstöpula kurittaa palvelutuotantoa, tulisi nämä rahat ohjata paikkaamaan terveydenhuollon rahoitusvajetta.