Suomen hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 mennessä on polkaissut käyntiin mittavan siirtymän kohti yhteiskunnan sähköistymistä. Energiatuotannon sähköistymisellä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten arjen kustannuksiin. Tästä esimerkkinä siirtyminen sähköautoihin tai rakennuskannan lämmitysjärjestelmien uusiminen, jotka ovat hankintahintansa...
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu, Yleisten palveluiden lautakunnan jäsen
Perussuomalainen toimija
LT, psykiatrian erikoislääkäri, Psykoterapeutti,Mielenterveys- ja päihdepalvelujen apulaisylilääkäri. Hevostalousyrittäjä
Uusimmat blogikirjoitukset
KEHITYSYHTEISTYÖN POLIITTISET PONTIMET
Suomessa on tehty päätös jo v. 2015 asettua ehdolle jäseneksi Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostoon vuosiksi 2029-2030. Suomi on ollut kahdesti turvallisuusneuvoston jäsen vuosina 1969-70 ja 1989-1990. V. 2012 Suomi oli ehdolla jäseneksi vuosiksi 2013-14 mutta hävisi äänestyksessä. Kampanjassaan Suomi toi esille sitoutumistaan YK:n arvoihin.
Turvallisuusneuvostoon hakeutumiseen otti kantaa toimitusministeriön ulkoministeri vihreiden Pekka Haavisto 13.4 Ykkösaamun lähetyksessä. Ohjelmassa otettiin esille kehitysyhteistyöstä leikkaaminen ja mikäli Suomen seuraava hallitus karsisi kehitysyhteistyöapua Afrikassa niin mitä seurauksia ulkoministeri Haavisto arvioi tällä olevan. Haavisto toi esille Afrikan alueen tarvitsevan apua edelleen kuivuuden ja muiden syiden takia, mutta hän otti myös esille kehitysyhteistyöhön liittyvän poliittisen kysymyksen: "Suomi suuntaa YK:n turvaneuvoston jäseneksi 2029-30 ja jos haluaa saada ääniä siinä kisassa ja tukea, niin täytyy myös näiden Afrikan maiden kanssa paljon asioida. Pitää tukea ja virittää kaupallisia yhteyksiä ja ylipäätään pitää nämä maat kartalla"
Ulkoministeri Haaviston kommentista tulee mielikuva, että kannatusta
ja ääniä kohti turvallisuusneuvoston jäsenyyttä etsitään Afrikasta "tukemalla,
virittämällä yhteyksiä ja pitämällä nämä maat kartalla". Tästä herää ajatus,
että kehitysapua käytetään poliittisena pontimena, poliittisena dopingina,
jonka yhtenä päämääränä on saada rahoituksen kohteet toimimaan rahoittajan
toiveiden mukaisesti. Ja jos näin on, niin siinä saattaa kehitysyhteistyön
arvot ja periaatteet olla koetuksella sen suhteen ketä tai mitä nämä
vuositasolla 1.3 miljardia euroa hyödyttävät? 8.5.2023
Suurin osa Savo-Karjalan pinta-alasta on maaseutua, Suomen pinta-alasta peräti 95 %. Harvaan asuttua maaseutua on 68% ja kaupunkialueet peittävät vain 5% pinta-alasta. Väestö on voimakkaasti keskittymässä kaupunkitaajamiin, erityisesti Helsinki-Tampere-Turku akselille. Huolestuttavasti Kuopiossa väestönkasvun ennustetaan olevan pientä ja Joensuussa...
Lääkäriliitto on kannanotossaan edellyttänyt miljardin vuotuista lisärahoitusta perustason palveluiden turvaamiseksi väestölle. Suomen terveydenhuollon rahoitus perustuu veroihin, julkisen rahoituksen osuus vuonna 2020 oli 79,1 prosenttia. Kotitaloudet, työnantajat ja muut tahot rahoittivat loput eli peräti 20,9 prosenttia. Tämä kotitalouksien ja...
Suomessa on noin 190 000 muistisairasta ja lisäksi saman verran henkilöitä, joiden tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Omassa kodissaan asuvia muistihäiriöisiä on kymmeniä tuhansia. Tulevan talven sähköpulasta ja sen seurauksena käynnistyvistä kiertävistä sähkökatkoista on keskusteltu tiedotusvälineissä ja huolta on kannettu yhteiskunnan...